Tiedotteet
Kemikaalihaitat kuriin järjellä ja suunnittelulla
Kemikaalien määrä työelämässä on kasvanut viime vuosina huimaa vauhtia. Niiltä suojautumisessa avainasemassa ovat tutkimustiedon soveltaminen ja työprosessien tekniset ratkaisut. Vasta sen jälkeen tulee suojautuminen henkilökohtaisilla suojavälineillä.
– Jos ennen tehtaassa aineet vähän pöllysivät, se ikään kuin kuului asiaan. Nykyään ollaan tarkempia ja ihmiset halutaan suojata lieviltäkin haitoilta, Työterveyslaitoksen tiimipäällikkö Tiina Santonen sanoo.
Kemikaaleja on käytössä valtava skaala hyvin erilaisilla työpaikoilla. Euroopan tasolla löytyy satatuhatta eri kemikaalia. Parinkymmenen vuoden aikana tietoisuus on kasvanut huimasti. Kehitys näkyy altistumistasojen ja sallittujen raja-arvojen laskuna sekä siinä, että altistumisesta tuleva haitta kuitenkin koetaan edelleen yhtä merkittäväksi kuin aikaisemmin.
Tutkimustieto on kemikaalien käytössä kaiken perusta. Eri aineista ja niiden haittavaikutuksista saadaan jatkuvasti uutta tietoa ja viranomaisohjeita päivitetään. Yrityksissä tietoa haitoista on, mutta tiedon soveltaminen vaihtelee.
– Isoissa firmoissa asiat ovat yleensä hyvin hallussa. Pienissä yrityksissä tilanne on huonompi. Tiedon etsiminen ja riskien arviointi voi olla yksittäiselle yrittäjälle vaikeaa, joten työterveyshuollon rooli asiantuntijana korostuu.
Santonen muistuttaa, että altistumiselta suojautumisessa työntekijän henkilökohtainen suojautuminen on vasta viimeinen keino. Ennen kaikkea pitäisi miettiä, millaisia teknisiä työprosessiin ja -tapoihin liittyviä ratkaisuja voidaan tehdä altistumisen vähentämiseksi. Näihin keinoihin Telma tutustuu sekä töhryjen poistajan työmaalla että vakuutustarkastajan mukana palopaikalla.
---
Työelämän riskit -teemassaan Telma 2/2010 tutkii myös palvelualaa, jossa yhä vapaammat aukiolot pakottavat miettimään työntekijöiden turvallisuutta uusilla tavoilla. Telma pulahtaa myös viemäreihin sukeltajan mukana sekä parkkeeraa ihmettelemään työturvallisuutta Mikkelin toriparkkityömaalle. Agendalla ovat niin ikään säteilyn vaarat ja maatalouslomittajan työ lehmien parissa. Mirja Salkinoja-Salonen väittää työtilojen turvallisuutta käsittelevässä kolumnissaan, että kosteusongelmien tutkimisessa Suomessa käytetään ihmiskokeita.
Lisätiedot:
Työsuojelurahasto: viestintäpäällikkö Marja-Leena Jylhä, 040 548 8852
Työturvallisuuskeskus: viestinnän asiantuntija Eija Åback, 040 537 1822
www.telma-lehti.fi
www.ttk.fi
